Kohtuullisen kovien pakkasten välipäivänä päätimme kokeilla Anjan kanssa agilitya. Mukaan pääsivät Magda ja Rhy. Rehelllisesti sanoen en ole varma olivatko nämä Magdan ensimmäiset vai toiset aksatreenit tänä vuonna. Jostain pitää kuitenkin aloittaa.

Ratapätkä itsessään ei ollut mitenkään erikoinen, sillä keskityimme teemaan kepit. Alkuun molemmille koirille muutamia yksittäisiä keppejä. Rhy-poloinen joutui tosissaan tekemään töitä kiinteiden keppien kanssa löytääkseen etenevän tyylin pujotella. Magda puolestaan on hakeutunut alusta asti matalaksi ja etenee kuin mato.

Loppusaldoksi käteen jäi useinmiten kepit loppuun asti pujotteleva koira. Onnistumisia tuli minun makuuni kohtuulisen vaikeassakin takaaleikkauksessa ja 90 asteen lähestymisessä kiertokulmaan. Tilanteessa, missä avokulmaa lähestyttiin putken ja hypyn kautta kolmos-nelosväliin oli liian vaikea. Verkoilla onnistui.

Summa summarum - eikös toistojen määrä korvaa puuttuuvat treenikerrat?