Joulurauhan julistuksen aikaan pojat olivat käyttämässä koiria. Jossain vaiheessa kuulin, että Magda haukkui pihalla, mutta en reagoinut asiaan. Pian sain soiton, joka mullisti aaton kulun täysin. Toivo oli päässyt irti hihnasta ja päätynyt kahden sakemannin hampaisiin.

Typerä pieni terrieri oli mennyt häntä pystyssä paikalle, eikä ymmärtänyt väistyä, kun siihen oli vielä mahdollissuus. Toippa puhuu kyllä koiraa, mutta tällä kertaa siihen ei annettu mahdollisuutta. Rytäkässä molemmat isot koirat pääsivät irti ja olivat yhdessä ja vuorotellen päällä. Loppujen lopuksi Toippa oli kakannut allensa ja vain maannut paikoillaan. Antto venyi onneksi uskomattomaan suoritukseen ja sai kiskottua toisen sakemmannin pois ja pidettyä sen maassa makaamalla aloillaan, kunnes omistaja sai tämänkin koiran hallintaansa.

Loppu lyhyesti: Toippa oli päivystyksessä melkein 10 h tipassa ja tarkkailussa. Kroppa täynnä haavoja, ruhjeita ja mustelmia, mutta pahimmat jäljet niskassa, leuan alla, kaulassa ja nivusten alueella. Kuin ihmeen kaupalla mitään ei tarvinnut ommella, eikä sisäisiä vaurioita tullut. Toivo pissasi vielä seuraavana päivänä hyvin verensekaista virtsaa, joka onneksi puhdistui päivän edetessä. Ruhjeet olivat onneksi rakossa, eivät munuaisissa. Vahvat kipulääkkeet pitivät terrierin kiinni elämässä. Tänään on onneksi ensimmäinen selkeästi parempi päivä. Lääkityksenä enää ab-kuuri ja Metacam. Toivo rules taas!

Pohdintaa: Onneksi lenkillä oli mukana paimenia, sillä niiltä puuttuu "kaveria ei jätetä" - mentaliteetti. Magda luikki hyvinkin pian kotiin ja Deco tuli perässä. Toinen uroksista kävi mittelemässä Decoa, mutta onneksi sillä on järjettömän hyvä kyky välttää konflikteja!

Jos näin oli pakko käydä, niin oli onni onnettomuudessa, että koirat olivat sakemanneja. Vaikka purujäljet ovat hengissä säilymisen kannalta ikävillä alueilla, niin ne ovat kuitenkin enimmäkseen tikkausjälkiä. Syvemmät jäljet ovat nivusten alueella. Mikäli Toippa olisi ollut rotikoiden tai vaikka airisten hampaissa, se ei välttämättä (tai tuskin) olisi selvinnyt.

Henkisen puolen korjaaminen tulee olemaan vaikeaa. Toippa on reagoinut kahdesti todella voimakkaasti sakemannien perheen pojan vierailuun. Haukussa on mukana paljon pelkoa, mutta myös jotain muuta.

Myös Magdan nuppi oli lujilla. Se pelkää valmiiksi vieraita koiria omien ikävien kokemustensa pohjalta. Tapahtuman jälkeisen ensimmäisen tunnin se oli kotona aivan paniikissa. Tilannetta ei tietenkään helpottanut oma järjetön pelko Toipan kohtalosta.

Se siitä joulurauhasta