HENÄKUU

Henäkuun viidentenä, viimeisenä itä-suomen mökkipäivänä, lenkkeilimme koirien kanssa metsäautotiellä. Tien päässä Remo otti hirven jäljen ja häipyi teilleen. Aikaa kului tovi, ennen kuin se tuli takaisin kieli vyön alla. Muistan ajatelleeni, että koiran liikkeessä oli jotain poikkeavaa. En kuitenkaan vaivannut päätäni sen kummemmin. Illalla joku sanoi, että Remo ontuu. Huoli iski kuitenkin vasta silloin, kun näin sen lähtevän liikkeelle. Sen laskeutuessa sohvalta koko etupää meni oikealta puolelta alta, eikä liikkumisesta meinannut tulla mitään. Kävin koko koiran läpi, enkä kaikesta kääntämisestä ja vääntämisestä huolimatta löytänyt mitään selkeää kipukohtaa.

Seuraavana päivänä konsultoin tuttua eläinlääkäriä. Oli erittäin todennäköistä, että Remo oli telonut itsensä metsässä. Sille aloitettiin Rimadyl-kuuri ja lenkit vaihtuivat lyhyeen hihnakävelyyn. Aluksi oireet tuntuivat helpottavan, mutta koira ei kuitenkaan palautunut ennalleen. Jossain vaiheessa kipulääkkeet loppuivat ja Remo muuttui äreämmäksi (huumori ei ole muutenkaan sen vahvuus). Se oli myös haluton liikkumaan. Etuliikkeissä näkyi epäpuhtautta, mutta varsinaista ontumista harvakseltaan. Vasta kun kävelin läheisen koulun kentän läpi ymmärsin kuinka kipeä koira todellisuudessa oli. Normaalin hepulin sijaan se löi nenänsä maahan ja jäljesti häntä alhaalla kentän pokki väistäen kaikki Decon leikkiinkutsumis yritykset.

 22.07.2209

Seuraavana päivänä sain ajan Joskille. Toivoin, että koira koko koira tutkitaan läpikotoisin. Olin aikaisemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että Remo köhii silloin tällöin, lisäksi silmissä oli usein kuivaa rähmää. Kipukohtien löytyminen Remon kaltaiselta möllikältä ei olllut helppoa. Suuntaa antavia paikkoja löytyi, mutta vasta röntgenkuvat kertoivat koko totuuden. Vein lääkäriin mielestäni pikkuvikaisen koiran ja toin kotiin todella sairaan yksilön. Tässä epikriisi:

Diagnoosi

Nivelrikkoa, olkanivelen OCD

Remolla todettiin oikeassa ranteessa voimakas turvotus nivelkapselin alla, sekä metacarpaaliluun prox päässä nivelrikkomuutoksia. Oikeassa olkanivelessä todettiin irtopala nivelen kaudaalireunalla, nivelpinnat olkapäässä siistit. Varpaissa molemmissa etujaloissa 5. varpaan ph 3 nivelpinnoilla nivelrikkoa. Keuhkoputkissa kalkkeumaa ja kurkunkansi löystynyt ja tämä kerää runsaasti limaa kurkunkannen alle. Keukoissa lisäksi muutamia varjostumia, joita pitää seurata tarpeen mukaan uusinta röntgenkuvauksin. Silmissä lisäksi keratoconjuktivitis sicca (kuivasilmäisyys), mihin lääkitys seuraavasti:

* Optimune: kerran päivässä molempiin silmiin jatkuvasti, tarpeen mukaan voi silmän kostutukseen käyttää Viscotearsia

Kipulääkitys seuraavasti:

* Canidryl 100 mg: 1 1/4 tbl kerran päivässä kahden viikon ajan

Lisäksi Cartrophen ijektiokuuri 1 ml s.c

Jos oikean etujalan ontuma ei rauhoitu tai nivelkapseli edelleen kuurin jälkeen voimakkaasti turvoksissa, kortisoni injektio nivelensisäisesti.

 

ELOKUU

19.8.2009

Lääkityksestä huolimatta Remon vointi ei oleellisesti kohentunut. Kontrollikäynnillä Joski aloitti tutkimisen, mutta siirsi hoitovastuun ortopediaan syventyvälle Johanna Mäkitaipaleelle. Palpoitaessa Remo oli huomattavasti kipeämpi kuin edellisellä käynnillä. Oikean etujalan ranne oli arka ja jäykkä. Etujalkojen varpaista löytyi kipupisteitä, kuten myös oikeasta olkanivelestä. Niskassa oli aristusta ja lanneranka erittäin kipeä. Koirasta otettiin toistakymmentä röntgenkuvaa. Koko koira on kuvattiin sekä pysty- että vaakasuunnassa. Veriarvot olivat kaikki viitearvojen sisällä.

Tarkemmistakaan röntgenkuvista ei löytynyt mitään uutta selkeästi voimakasta kipua selittävää. Oikean etujalan nivelkapselin turvotus oli laskenut. Nivelraot olivat ahtautuneet ja ranne jäykistymässä. Vasemmasta etujalasta löytyi sivulöydöksenä pieni murtuma. Kaula- ja selkärangan nikamaväleissä ei näkynyt ahtaumia ja nivelpinnat olivat kauniit. Kyynärnivelet olivat puhtaat ja olkanivelet OCD:ta lukuunottamatta siistit. OCD oli uusi traumaperäinen löydös ( Remo kuvattu kaksi- ja kolmevuotiaana), joka saattaa olla seurausta lähikontaktista hirven kanssa. Lihaksisto oli jumissa tavalla, joka kertoo liikeratojen olleen epäpuhtaat pitemmän aikaa.

Kipulääkettä päätettiin jatkaa edelleen aloitusannoksella, kunnes saadaa borrelia-, sydänmato- ja ehrlichiapikatestin tulokset

Pidimme kaksi puhelinkonsultaatiota. Koska pikatestin tulokset olivat negatiiviset, jouduimme keskustelemaan tulevista hoitolinjauksista. Johanna epäili etujalan vaivojen lisäksi lannerangan voimakkaan aristuksen johtuvan välilevyn pullistumasta. Varmasti pullistuma erottuisi kuitenkin vasta varjoainekuvista. En ollut kuitenkaan valmis suorilta käsin jatkotutkimuksiin. Tässä vaiheessa olin täysin vakuuttunut, että selän aristukset olivat vain ohimeneviä ja ongelmat olisivat vain etuosassa. Sovimme alkuun, että Remo saa fysioterapiaa lihaskireyteen (saanut x 2) ja harkitsen OCD:n leikkaamista.  Koska maksimi annos Canidrynia ei ollut riittävä, aloitetaan päälle Tramal 50 mg x 2. Tällä jatkettaisiin seuraavat kolme viikkoa.

 

Mukana agility-hallilla. Ei ihan parhaassa terässä.

 

SYYSKUU

Resptiongelmien vuoksi sain lääkityksen aloitettua vasta 1.9. Tramal on opioideihin kuuluva kipulääke, joka vaikuttaa keskushermoston kautta. Se on tarkoitettu keskivaikean ja vaikean kivun hoitoon. Vaikutukset olivat nähtävissä muutamassa päivässä. Koiran mieliala kohentui, takakireys hävisi ja ihan rehellisesti sanottuna siitä tuli hieman onnellinen.

Alkuun Koira ontui selkeästi aamuisin ja iltaisin, kun lääkkeen teho oli laskenut. Vatsa on kestänyt pitkäkestoiset vahvat lääkkeet yllättävän hyvin. Kertaalleen se ripuloi autoon Decon paimentaessa (auton sisäpesu 150 e) ja eilen oksensi sänkyymme. Ikävä takapakki koettiin alkukuusta. Remo oli aamupäivän makaillut pihalla ja liikkeelle lähtiessä se ontui hetken takajalkaansa. Ongelmia ei siis ollutkaan ainoastaan etupäässä. Hakiessani uutta Tramal-reseptiä pyysin Minnaa käymään Remon selän läpi. Osasin jo varautua ikävään uutiseen, joten aristus ei tullut yllätyksenä. Remolla on siis todennäköisesti myös välilevyn pullistuma.

Hoitolinja

Remo on ns. palliatiivisessa hoidossa, joka tähtää parantamisen sijaan oireiden lievittämiseen. Selästä ei oteta varjoainekuvia, sillä selkää ei missään tapauksessa leikata oej:n ranteen ja  OCD:n takia. OCD:ta ei leikata ranteen ja selän vuoksi. Hoidon tavoitteena on kivuttomuus ja mahdollisimman hyvä elämänlaatu. Tramal on osoittautunut toistaiseksi tehokkaaksi kivunhoitoon ja sillä jatketaan. Tramal on keskivahva opioidi, joka aiheuttaa riippuvuutta. Tässä vaiheessa sillä ei ole merkitystä, koska lääkitystä on tarkoitus jatkaa Remon loppuelämä. Se, onko aikaa paljon vai vähän, riippuu koiran voinnista. Kovin kivuliaana en halua sitä pitää, sillä mielestäni koiralla on etuoikeus koiran arvoiseen elämään.

Nyt

Remo kulkee enimmät lenkit mukana, ainoastaan pisimmät jäävät väliin. Kolmen viikon käytön jälkeen etuliikkeisiin on tullut lisää pituutta ja pahimmat lihaskireydet ovat kadonneet. Remo liikkuu halukkaammin ja on käynyt jopa kahdesti Arin kanssa pitkällä kävelylenkillä. Sen elämänlaatu on kohentunut ja etenkin päivällä se haluaa kulkea mukana. Kipukoiran kohdalla osaa arvostaa jälleen aivan uudella tavalla hyvää hermorakennetta. Vaikka aamuisin on nähtävissä kankeutta ja se saattaa olla hyvinkin äreä herätessään (murahtelee mm. kanille) se ei tee mitään yllättävää. Niinä päivinä, kun liikutaan enemmän, se on selkeästi kireä ja karjahtelee tullessaan häirityksi. Jatkuvaa kipua sillä ei tällä hetkellä ole. Ruokahalu on valitettavasti ennallaan, mistä merkkeinä mökillä revityt jaakaapin tiivisteet ja kotona rikottu jääkaapin alalista sekä katkaistu aukaisupoljin.