Ja ihan kirjaimellisesti. Pieni koira pääsi tai joutui tänään ensimmäistä kertaa mukaan töihin. Myös Susannalla oli matkassa 9 vee noutajasekoitus Rekku.

Täytyy sanoa, että tytöllä on kaikki palikat mukavasti kohdallaan, sillä siihen 26 paikkainen vanhainkotiosasto on varsin hyvä mittari. Magda käyttäytyi avoimesti ja ystävällisesti ja lähestyi ihmisiä nöyrällä asenteella. Se ei pelännyt ahtaita paikkoja, liukkaita lattioita, liikkumisen apuvälineitä tai outoja ääniä. Se kulki itsenäisesti mutta pitäytyi kuitenkin lähistöllä eikä kadonnut pitkiksi ajoiksi näkyvistä. Se osasi nukkua kun väsytti ja kykeni rauhoittumaan vaikka ympärillä  tapahtui.

Mummot ja papat olivat innoissaan uudesta koiravieraasta ja kaksi koiraa osastolla oli jo luksusta. Koirien läsnäolo vaikuttaa myönteisesti ilmapiiriin ja usein sitä kautta helpottaa myös meidän työntekoamme. Olin varautunut Magdan suhteen vaativampaan iltaan, mutta pentu yllätti vaivattomuudellaan. Lukuunottamatta yhtä pissavahinkoa kahdeksan tunnin aikana, kaikki sujui kuin oppikrjan mukaan.

Vuoron vaihdon aikaan osastolla pyörähti myös 4,5 kk chihuahuan pentu. Sitä hulinaa katsellessa ei olisi ikinä voinut kuvitella olevansa vanhainkodissa .