Tänään oli tarkoitus päivittää Decon agility-kuulumisia, mutta keskustelu Joskin kanssa hallilla antoikin uutta ajateltavaa.

Ihmettelin Joskille Remon jatkuvasti lisääntyvää touhuamis-/ tuhoamisvimmaa. Remo on ollut ikänsä itseään aktivoiva koira, mutta nyt liikutaan aivan uusissa ulottuvuuksissa. Nuorempana se keskittyi lähinnä kaiken avaamiseen ja ruuan hankintaan. Tällä hetkellä se lisää jatkuvasti toimintaansa sekä määrällisesti että laadullisesti.

Joski kertoi koirasta, jonka touhuaminen päätyi siihen, että se meni lopulta "päin seiniä". Tutkimuksissa selvisi syy sen käytökseen. Koiralla oli Ö-lonkat ja kipu piti sen jatkuvassa liikkeessä. Kuulin myös tutkimuksesta, jonka lopputulos pistää todella miettimään. Siinä selvisi, että 70 % :lla häiriökäyttäytyvistä koirista oli taustallaan kiputila .

Tämä selittäisi paljon. Keskustelin Virpin kanssa. Valitettavasti emme voineet olla kuin yhtä mieltä siitä, että tämäntyyppinen käyttäytymismalli on Remoa. Rantista näkee heti, kun se on kipeä. Remo näyttää vain äärimmäisen kivun, kaikki "vähäisempi" jää tulkinnan varaan. Esimerkki: aikaisemmin treffatessamme Virpin ja koirat, Remo ja Ranti louskuttivat kilpaa. Huonoina päivinä Remo väistää koko tapaamistilanteen ja kääntää katseensa pois. Se kulkee näin koko lenkin ajan. Se ei kivusta johtuen halua ottaa mitään riskiä fyysiseen kontaktiin.

Jos Remon järjettömän käyttäytymisen taustalla onkin lisääntynyt kipu, ovat keinot vähissä. Olin jotenkin antanut itseni uskoa, että lopettamispäätös tehdään sitten joskus. Juuri nyt tuntuu todella pahalta .

- Koskaan et tiedä, onko aikaa paljon vain vähän. Yht' äkkiä huomaat, se päättyykin tähän.