Tänään oli tarkoitus ainoastaan viedä lampaille vettä, mutta koska Magda oli mukana, en voinut vastustaa kiusausta kokeilla korjaussarjaa eiliselle. Mitään katastrofaalista en pystyisi tekemään ja viikonloppuna oleva Karin Mattsonin kurssi on tulossa kuin tilauksesta.

Kolmella lyhyellä  passilla (lämpöä 29 astetta ) sain kaksvitosessa flänkin toimimaan oikealle toivotulla asenteella. Onnistuin jopa kohtuulisilla avuilla painamaan Magdan ohi tasapainopisteen aina klo kahdeksaan asti. Viisas tyttö! Vasen olikin sitten hankalampi. Vaikka asenne lähdössä näyttäisi olevan oikea, Magda sniidaa välittömästi sisään ja takana etäisyys on menetetty. Paineen lisääminen alkuun ei tuonut toivottua tulosta. Tällä kertaa toimi pysäytys kaarella ja uusi paine. Sillä tavoin pysyi auki lopulta myös takana. Kertaalleen meni myös jouhevasti yli tasapainopisteen.

KETTU-RUKKA

Viime sunnuntaina aamulenkillä kohtasimme Isan kanssa ikävän näyn. Metsätiellä makasi 3-4-kk:n ikäinen ketunpoikanen. Luulimme pentua kuolleeksi, mutta koirien lähestyessä sitä se nosti päätään ja liikehti hieman. Vaikka pentu oli lähempää katsoessa laiha ja nääntynyt, sen ainoa suurempi vamma näytti olevan oikeassa takajalassa. Käpälä oli turvonnut ja siinä olevissa haavoissa pörräsi kärpäsiä.

Kettu-Rukka ja takajan kärpäset

Isa lähti viemään koiria kotiin ja minä jäin pennun luokse hätistelemään pitkällä heinällä kärpäsiä sen silmistä. Soitto poliisille lupasi ainoastaan, että partio tulee päästämään pienen päiviltään vasta sitten, kun heille sopii. Aikaa voisi kulua paljon. Pennun Magdamaista olemusta katsellessani päätin, että se vietäisiin lopetettavaksi. Jos hyvä tuuri kävisi, niin ehtisin nähdä myös tyttären ratsastuskisat, jotka olin luvannut kuvata.

Pikainen konsultaatio Tiiun kanssa ja soitto ensin lähellä päivystävään Mevetiin. Siellä kieltäydyttiin ottamasta pentua vastaan. Jouduimme ajamaan kärsivä pentu pyyhkeen sisällä lähes kolminkertaisen matkan Eläinsairaalaan.

Kuin pieni Magda

Eläinsairaala kirjaa sisään ainoastaan villieläinten eutanasiat. Hoidettavissa olevat yksilöt toimitetaan Korkeasaareen ja hoidon ehtona on kuntoutuminen luontoon palautettavaksi. Päätimme vielä kertaalleen arvioida pennun tilaa. Takajalassa oli kaksi ilmeisesti kettulangan jättämää märkivää haavaumaa (PRKL!). Käpälä oli kolminkertaiseksi turvonnut ja pennun yleistila heikko.

Näin ei saisi käydä  

Mielessä pyöri kieltämättä ajatus pennun nesteyttämisestä, i.v antibiooteista ja kotihoidosta. Jos olisimme olleet Amerikassa jalka olisi varmaankin amputoitu ja Kettu olisi jatkanut elämäänsä meidän laumassa. Suomessa eläessä päädyimme kuitenkin järkisyistä eutanasiaan. Pieni Kettu-Rukka sai rauhoituspiikin välittömästi päätöksen jälkeen ja se pääsi pian kivuistaan ja peloistaan. R.I.P Kettu-Rukka.

ps. Tytär voitti esteluokkansa , mutta suoritus jäi sekä näkemättä että kuvaamatta