Töistä kotiin tullessa ulko-ovelle kuului jääkaapin hälytysääni. Alakerran portti oli kammettu auki, olohuoneen matolla oli revitty lenkkipakkaus ja portailla tyhjä leikkelepaketti. Yläkertaan mennessä vastaan pyyhkäisi airedalenterrieri. Remo pentele oli avannut jääkaapin ensimmäistä kertaa kotona! Tyhjentäminen oli aloitettu järjestelmällisesti. Kaapista katosi kaksi juustoa, kanasuikaleet, lihamakaronilaatikko ja rutkasti tortillankuoria. Kurkku ja salaatti olivat lattialla. Seuraavalla hyllyllä olisi ollut mm. Neu, mutta onneksi onnettomuudessa pääsin töistä aikaisemmin!

Tällä kertaa myös Lysti oli ottanut osansa. Sen ulkoinen habitus muistutti enemmän sikaa kuin koiraa. Siivotessani sotkua Remo seisoi häntä alhaalla tuulikaapissa ja jonkun ajan kuluttua latki vesikupin tyhjäksi. Syy siihen löytyi avatusta koiranruokasäiliöstä. Sen sijaan, että Remo olisi syönyt omia "normikoiran" nappuloitaan, se oli pistellyt poskeensa suuren määrän Decon ja Lystin energiapapuja. Loppuillasta, mikäli Remo ja Rena olisivat olleet rinnakkain, olisi sivuprofiilista ollut vaikea arvata kumpi synnyttää ensin...

Avaamistekniikka on todennäköisesti selvillä. Jääkaapin oven sivussa, noin reiden korkeudella on ihan pienesti irronnut maalia. Remo siis mitä ilmeisemmin laittaa hampaansa tiivisteiden väliin ja sen jälkeen avaaminen onkin helppoa. Hermot menee koko elukkaan!