Vietimme viikon "ei missään" ja tällä kertaa sääennustukset pitivät paikkansa; helteistä ei tietoakaan. Treenitauko on jatkunut, mutta koirat ovat saaneet lenkeillä tutustua itärajan sorkka- ja tassueläinten jälkiin. Mäelle on vuosien tauon jälkeen muuttanut ilves, mutta liekö Remon kumea haukku pitänyt sen ja alueella satunnaisesti vierailevat karhut ja sudet loitolla.

Remo on taas kunnostautunut. Se jäi kertaalleen saunan pukuhuoneeseen asiallisesti, mutta jo toisella kertaa päätti vapautua sieltä. Se oli ensin kokeillut oven ikkunan kiinnitystä, mistä muistona muutamat syvät kulmahampaan jäljet. Viisas koira kuitenkin ymmärsi, että kulku käy parhaiten sieltä, mistä ovi aukeaa. Tämän seuraksesta oven karmi oli karmaisevassa kunnossa aina lantion korkeudelta lattiaan asti. Aika ilmeisesti loppui kesken poistumista ajatellen, mutta saimme vaivoitta sytytettyä kiukaan irtirevityillä säikeillä. Tätä nykyään Remolla on brand new kuonokoppa...

Yhtenä päivänä kävimme Visulahdessa ja jätimme koiruudet läheiselle tallille hoitoon. Ennen lähtöä koirat olivat irti, kun yllättäen huomasin Remon kadonneen. Se on ollut paljon eläintiloilla, mutta hieman huolestutti, kun se ei tullut takaisin kutsuttaessa. Onneksi joku keksi, että talon toisella puolella oleva takaovi on auki. Ei liene yllätys, että Remo oli kulkenut läpi vieraan talon ja löytäny tiensä keittiöön. Onneksi se paikallistettiin ajoissa. Lähdön hetkellä koirat laitettiin karsinoihin. Deco ja Possu saivat yhteisen ja Remo teljettiin omaansa (valmiiksi pureskellut seinät). Takaisin tulleessa bc:t olivat irrallaan ja Remo mukavuussyistä kytkettynä navetan nurkkaan. Oli kuulemma protestoinut pontevasti kiinni oloaan.

Tänään olimme Kirkkonummella katsomassa II-luokan agility-kisoja. Olipahan mukava seurata ihan vain kisoja ilman "työpaineita". Jännitettävää riitti, erityisesti Funin ja Suviannen suoritusten aikana. Possun lapsista paikalla oli Decon ja Suviannen lisäksi Kengu. Toivottavasti perhepotretti onnistui.

Remo keskittyi kisoissa olennaiseen eli pummimiseen. Se seurasi silmä kovana jokaista ohi kulkevaa taskua. Mikäli vauhti yhtään hidastui tai käsi lähestyi taskua se kallisteli päätään niin, että niskat olivat lujilla. Jälleen kerran se onnistui tienaamaan palkkansa. Toisen kisan lopulla kanttiinista tuli ihminen kertomaan, että he olivat nauraneet katketakseen Remolle. Se oli jäänyt selän taakse seisomaan ja ilmeisesti kaikkeen kyllästyneenä laskenut päänsä viereiselle jakkaralle. Siinä se oli seistä möllöttänyt. Ehkä niska ihan oikeasti kaipasi lepuutusta?