Yllättäen veri- ja virtsaviljelyn vastaukset ovat negatiiviset, samoin Borrelia ja Ehrlichia. Anaplasman tuloksia odotetaan Saksanmaalta.

Koira on tällä hetkellä täysin oma itsensä ja täynnä virtaa. Kunhan työkiireiltä ehdin, käynnistetään tauolle jääneet tokotreenit uudelleen.

Deco kuuluu Eläinsairaalassa nk. hankaliin keisseihin, joita puidaan laajemmassakin ringissä. ELL Suvi Mikkosen mukaan se, että diagnoosia ei ole löytynyt on myös heille erittäin turhauttavaa. Kiva tietää, että en ole yksin... Jatkon varalle (ellei siis ole Anaplasmaa) on kuulemma jäljellä enemmänkin suunnitelmia. Seuraavan kuumepiikin sattuessa tarkoitus olisi ottaa koirasta tietokonetomografiakuva ja keskittyä erityisesti niveliin. Mikäli joissain nivelessä havaitaan nestekertymää, otetaan nivelnestenäytteet tarkempia tutkimuksia varten.

Kuulostaa mukavalta. 10 päivän aikana Decon hoitoon ja tutkimiseen on käytetty 750 e, eikä mitään uutta ole löytynyt. Lisätutkimuksilla saadaan EHKÄ oireille nimi (autoimmuunisairaus?). Ellei hoitona ole tarjota mitään muuta kuin kortisonia, niin onko tutkimusten jatkaminen enää mielekästä? Täytyy vain toivoa, että kuumepiikit loppuvat tähän!

BC- IHMISET HUOM! Eläinsairaalassa on ollut hoidossa kaksi bordercollieta, joilla oireina on ollut selvittämätöntä kuumeilua ja ontumista. Sairaalan puolelta olisivat erittäin kiinnostuneita, mikäli oireilevia koiria on enemmänkin. Sharpeilla ja dalmatialaisilla on vastaavalla tavalla ilmenevät autoimmuunisairaudet. Tähän kuitenkin sen verran tarkennusta, että Decon ensisijaisena ongelmana ei ole ollut ontuminen. Se on kevään jälkeen ontunut ainoastaan kahden viikon ajan ja silloinkin aristus kiersi kolmessa jalassa.