Menomatka mökille tuplaantui ikävävän tapahtuman vuoksi. Matkaa tehtiin yli seitsemän tuntia ja koiraraukat pääsivät jaloittelemaan ainoastaan kerran. Mökillä kaikki meni hyvin, kertaalleen levitettyä roskista lukuunottamatta. Tosin, kun koirat jäivät keskenään, Remo oli teljettynä saunaan -> sitä saa mitä tilaa.

Remosta on tullut oikeasti vanha, vaikka ikänsä puolesta sen pitäisi olla kypsässä keski-iässä. Remo on ollut jo pennusta varhaiskypä ja 'ukkoutunut' nuorena. Ehkä tämä on syy aikaiseen henkiseen vanhenemiseen. Lähtiessämme lenkille, Remo jäi päivystämään hellan äären. Mamman, lasten ja Lystin aloittaessa toista lenkkiä, se kiipesi papan viereen päiväunille. Kuorsaaminen kuului stereona kauas. Koko viikonloppuna sille ei tullut mieleenkään poistua tontilta.

Deco pääsi ensimmäistä kertaa tutustumaan maaseudun elämään. Kokemattomuuttaan juuri ojasta noussut läpimärkä koira työnsi nenänsä lehmälankaan. Tälli oli aikamoinen. Se juoksi hirvittävää vauhtia äänekkäästi ulisten pitkin vastakkaista peltoa. Isku oli sen verran voimakas, että Deco ontui hyvän tovin oikeaa etujalkaansa. Ukkorukka! Samaisella lenkillä törmäsimme kyyhyn. Aina ei ole hyvä, että perheen kuuluu lemmikkikäärme, sillä Deco ei luonnostaan pelännyt elukkaa. Onneksi mitään ei ehtinyt tapahtua.

TIISTAINA kävimme Pirjon ja Lauran kanssa ottamassa kevyet agilitytreenit. Decolla oli kivaa, vaikka puomia jouduttiinkiin palauttamaan hihnassa. Muuten koirassa ei valittamista ja kepit se osasi hyvin! Remo teki mielenterveysagilityä ryhmä eläkeläisissä. Hyppykorkeus oli huimat 30 cm (jäi mineiltä) ja Remokin kulki lujaa! Loppuveryttelyssä jouduin pitämään sen hihnassa, sillä nostatti sen verran kierroksia pupuista. Ilta viimeisteltiin yöuinnilla.

Decon äiti Possu tuli tänään hoitoon. Possun ilta on mennyt railakkaasti kaneja paimentaessa. Se ei taida vieläkään olla huomannut, että Anne on lähtenyt tunteja sitten. Terveisiä vaan kasvattajalle!

Huomenna aloitamme uuden lomapätkän suuntaamalla ensin iloiseen (kohta kylmään?) Itä-Suomeen. Decon antibioottikuuri loppui viikonloppuna ja se tuo elämäämme omat jännitysmomenttinsa. Hätätilanteen sattuessa Joski on luvannut toimia takapäivystäjänä. Toivon todella, että sitä yhteydenottoa ei tarvita.