Ennen lenkkiä Remolle ja Funille tunnarit & ruutu. Ensimmäisellä lähetyksellä Remo oli hieman hukassa. Vaikuttaisiko uusi käsky "oma" asiaan? Hakeutui kohti Pirjoa, taisi olla mielikuva eilisen viimeisestä epäonnistuneesta ruutu-treenistä. Otin koiran takaisin ja käskyksi oma-tuo ja käsimerkki. Ei ongelmia, oikea kapula. Toisella kertaa Pirjo kevyesti hetsasi koiraa (kierroksia ei voi hirveästi nostaa, ettei tarkkuus kärsi). Lähti hyvin, oikea kapula.

Lähetin ruudille pari kertaa entiseen malliin, ok. Sen jälkeen merkkasin ruudun ja lähetin koiran. Irtosi oikeaan paikkaan, mutta olin aamulla huutanut ääneni futismatsissa, joten pysäytys olikin sitten jossain siellä päin. Kaiken huipuksi Remo rätkähti maahan, enkä meinannut saada sitä nousemaan ylös. Mistä se maahanmenon keksi ja mihin hävisivät kaukokäskyt? Tämä ei nyt etene oikein putkeen.

Yleisön pyynnöstä otimme ryhmäpaikallamakuun "häiriökoirina" (Remo, Fun, Siiri, Myy) vieraalle dobberille ja flätille. Hieman kyllä kylmäsi, kun dobermannin ohjaaja kertoi koiransa olevan liikkeessä kuonokoppa päässä. Onneksi syyksi paljastui parivaljakon tuleva vartiokoirakoe, eika esim. agressio. Dobberi nousi kertaalleen suorituksen aikana, joten paikallamakuu venyi kymmeneen minuuttiin. Olin koko ajan piilossa ja hyvin pysyi, vaikka edellisestä kerrasta on vuosia.

Aikaisemmin illalla riehunut ukkosmyrky oli raikastanut ja kosteuttanut ilman. Koiratkin tuntuivat huumaantuvan hajuista ja etenemä olikin kohtuulisen reipasta. Onneksi ilmanlaatu oli sellainen, että tuntui kuin olisi ilmanraikastajassa kävellyt.